Tunnistatko tilanteen: koira alkaa yökkiä ja lopulta oksentaa yöllä tai aamulla keltaista nestettä? Tätä kutsutaan usein “tyhjän mahan oksennukseksi”, jonka ajatellaan johtuvan siitä että maha on päässyt liian tyhjäksi. Kun ruokinnasta on kulunut useita tunteja, on todennäköistä (ja toivottavaakin), että maha todella on tyhjä. Oksentaminen itsessään ei kuitenkaan ole toistuvana ilmiönä normaalia, jos ruokintaväli ei ole venynyt erityisen pitkäksi.
Omassa työssäni koirien ravitsemus- ja käyttäytymisneuvonnan parissa olen huomannut, että toistuva sappinesteen oksentaminen voi olla paitsi seuraus poikkeavan pitkästä ruokintavälistä, myös yksi merkki siitä, että ruoansulatus ei toimi optimaalisesti. Kun taustasyyhyn päästään käsiksi, oksentaminen usein helpottaa ja koira alkaa sietää pidempiä ruokavälejä ilman oksentamista tai muita oireita.
Mitä “tyhjän mahan oksennus” tarkoittaa?
Koiran oksentaessa keltaista nestettä kyse on yleensä sappinesteestä. Sappi on ruoansulatuksessa tärkeä neste, joka osallistuu rasvojen pilkkomiseen. Normaalisti sappineste kulkeutuu maksasta sappirakkoon ja sieltä ohutsuoleen, jossa sitä käytetään ruoan sulattamiseen. Ajoittain sitä voi kulkeutua pieniä määriä myös mahalaukkuun, josta se sitten ruoan mukana kulkeutuu jälleen ohutsuoleen ja sieltä eteenpäin.
Jos sappinestettä kuitenkin alkaa päätyä mahalaukkuun toistuvasti tai runsaasti, se voi ärsyttää mahalaukun limakalvoa ja laukaista oksennusrefleksin. Tällöin näemme keltaista, joskus vaahtoavaakin oksennusta. Tämä ilmenee tyypillisesti silloin, kun maha on tyhjä, sillä tällöin ruoka ei ole sitomassa ja kuljettamassa sappinestettä eteenpäin. On hyvä huomioida, että sappinestettä voi olla mahalaukussa haitallisella tavalla myös koirilla jotka eivät sitä oksenna. Tällöin koira voi oireilla esimerkiksi maiskuttelemalla, lipomalla tai nieleskelemällä, huonolla ruokahalulla sekä yleisellä levottomuudella mikäli maha on kipeä.
Onko kyse vain tyhjästä mahasta?
Joskus koiran oksentelu helpottuu, kun se saa ruokaa useammin. Kaikilla koirilla tilanne ei kuitenkaan ratkea näin yksinkertaisesti. Toistuvaan oksenteluun voi olla muitakin syitä kuin pitkä ruokaväli, esimerkiksi mahalaukun ärsytys- tai tulehdustila, ruoansulatuksen toiminnallinen häiriö, suoliston poikkeava liike, ruoka-aineherkkyydet tai jotkin muut ruoansulatuselimistön ongelmat. Myös stressi voi vaikuttaa, sillä liiallinen stressi voi häiritä normaalia ruoansulatusprosessia.
Yksi mahdollinen tekijä toistuvassa sappinesteen oksentelussa liittyy mahalaukun ja ohutsuolen väliseen sulkijalihakseen. Tämä lihas säätelee sitä, milloin mahalaukusta siirtyy sisältöä (ensisijaisesti ruokaa) ohutsuoleen. Joillakin koirilla sulkijalihas ei kuitenkaan toimi täysin normaalisti, vaan voi olla ajoittain liian “löysä”. Tällöin sappinestettä voi kulkeutua väärään suuntaan ohutsuolesta takaisin mahalaukkuun.
Joissakin tapauksissa taustalla voi olla myös suoliston liikkeiden häiriöitä. Normaalisti suolisto kuljettaa sisältöä tasaisesti eteenpäin kohti peräsuolta, mutta jos liike ei ole tasapainoista, sisältö voi ajoittain liikkua myös väärään suuntaan. Näin ollen sappinesteen ilmenemiseen väärässä paikassa – tai lopulta omalla lempimatolla – voi vaikuttaa useampi eri tekijä.
Miten mahavaivat voivat vaikuttaa koiran käyttäytymiseen?
Kipu tai epämukavuus vatsan alueella voi vaikuttaa koiran vireystilaan, stressinsietokykyyn ja reagointiin arjessa. Joillakin koirilla tämä voi näkyä hidastumisena ja apaattisuutena, kun taas toisilla kipu voi lisätä herkkyyttä ympäristön suhteen ja lisätä aktiivisuutta ylivireyden puolelle.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että käyttäytymisongelmat johtuvat lähes aina monesta eri tekijästä. Ruoansulatuskanavan vaivat voivat olla yksi taustatekijä muiden joukossa, mutta joissakin tapauksissa niillä voi olla hyvinkin merkittävä rooli siinä, että jokin pitkään jatkunut käyttäytymisen haaste hoidetaan onnistuneesti. Jos koiraa sattuu usein mahaan, ei hyväkään koulutus tai mielihyvän määrä voi poistaa tätä tuntemusta ilman juurisyyhyn puuttumista.
Milloin kannattaa selvittää asiaa tarkemmin?
Satunnainen oksentaminen (esimerkiksi harvemmin kuin kuukausittain) ei yleensä vaadi välittömiä toimia. Sen sijaan jos oksentamista on usein, etenkin jos sitä on päivittäin tai viikoittain, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin sisätauteihin perehtyneelle eläinlääkärille. Näin on hyvä toimia myös jos oksentelu on rajua, mukana näkyy verta tai koiralla on muitakin ruoansulatusvaivoja.
Satunnaisen sappinesteen oksentelun ilmetessä voit kokeilla tukea koiran ruoansulatusta lyhentämällä ruokintaväliä, pitämällä kiinni säännöllisestä ruokarytmistä sekä säännöllisestä kakkaamisen rytmistä. Koiran on tavoiteltavaa kakata yhtä monta kertaa päivässä kuin se syö ison aterian ja huolehtia, että kakka ei vietä suoliston loppuosassa mahdottoman pitkiä aikoja. Lisäksi koiran suoliston limakalvojen terveyttä voi kokeilla tukea ruokavalion kautta, kuten limakalvoja suojaavilla ja ruoansulatusta tukevilla lisillä (esimerkiksi piihappogeeli, veteen turvotetut chiansiemenet tai kananmuna), mikäli ne sopivat koiralle. Näitä voi käyttää ruoansulatuksen tukena, mutta ne eivät korvaa eläinlääkärin määräämää hoitoa, mikäli koira sitä tarvitsee.
Mikäli koira syö oloaan helpottaakseen ruohoa, sitä ei ole välttämätöntä estää kunhan ruoho on puhdasta (ei esimerkiksi hiekkaista tai suuren autotien vieressä). Ruohon syöminen itsessään ei usein aiheuta oksentamista, vaan ruohon syöntiä ilmenee usein silloin, kun mahassa on jo jokin kurja tuntemus.
Jos epäilet, että koirasi oireilun taustalla voi olla ruoka-aineiden epäsopivuutta tai ruoansulatuksen haasteita, voit ottaa minuun yhteyttä. Ravitsemusneuvonnan avulla voidaan lähteä selvittämään juurisyitä ja rakentamaan koiralle toimivampi kokonaisuus. Jos tilanteen selvittäminen vaatii eläinlääkärin tutkimuksia, autan sinua tarvittaessa eteenpäin oikealle ammattilaiselle. Verkostostani löytyy sisätauteihin perehtyneitä eläinlääkäreitä, jotka keskittyvät oireiden juurisyiden löytämiseen.