Hevosen pidon haasteita

Nykyhevonen on domestikoitunut villinä elävistä populaatioista noin 4000 eaa. Nykyään kuitenkin tiedetään, että domestikaatio on vaikuttanut ihmisten luona eläviin hevosiin varsin vähän. Erityisesti hevosen käyttäytyminen on säilynyt lähes täysin samanlaisena, kuin luonnossa elävillä lajitovereilla. Tämä tuottaa monia hevosen pidon haasteita.

Koira ja hevonen eroavat merkittävästi toisistaan

Hevonen ja koira ovat nelijalkaisia nisäkkäitä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä. Niillä on kuitenkin myös merkittäviä eroavaisuuksia: hevonen on saaliseläin, koira on sekä saalis että peto. Hevonen on monipuolinen kasvissyöjä, koira taas syö pääosin muita eläimiä. Lisäksi keskeinen ero nykyhevosen ja nykykoiran välillä on se, että koiran domestikaatio on muuttanut lajia valtavan paljon. Koira on jalostunut lukuisiin rotuihin, jotka eroavat toisistaan sekä ulkonäöltään että käyttäytymiseltään. Iso osa koirista on pitkälle viedyn jalostuksen seurauksena kyvytön selviytymään luonnossa.

Sen sijaan lähtökohtaisesti kaikki hevoset selviytyisivät hyvin säilyneiden käyttäytymismalliensa ansiosta luonnossa. Todellisuudessa selviytyminen on kiinni käyttäytymisen lisäksi esimerkiksi ympäröivästä ilmastosta sekä siitä, miten jalostus on muuttanut hevosen fyysistä kokoa, turkkia sekä temperamenttia.

Keskeinen ero ihmis-hevos- ja ihmis-koirasuhteissa on se, että koira voi olla synnynnäisesti kiinnostunut toisesta eläinlajista, ihmisestä. Hevonen taas on synnynnäisesti kiinnostunut vain omasta lajistaan. Hevonen voi jopa kokea ihmisen lähtökohtaisesti uhkana. Ihminen on myös peto ja moni ulkoinen piirteemme voi kieliä hevoselle siitä (mm. kallon etupuolella sijaitsevat silmät) aiheuttaen pelkoa.

Hevosta käsitellessä ja kouluttaessa onkin tärkeää muistaa, että ihminen ei tuo itseisarvoltaan hevosen elämään lisäarvoa. Ihmisen osoittama sosiaalinen käyttäytyminen ei lisää hevosen hyvinvointia ellei hevonen ole oppinut, että ihmisen käyttäytymisen seurauksena on tapahtunut jotain miellyttävää. Hevosen hyvinvoinnille on välttämätöntä saada elää samassa tilassa lajitoverien kanssa.

Miten vankeudessa elävä ja luonnossa elävä hevonen eroavat toisistaan?

Vankeudessa elävän ja luonnossa elävän hevosen käyttäytyminen eroavat jonkin verran toisistaan. Erityinen ero on jo aiemmin havaittu aikabudjetissa, eli siinä miten vankeudessa tai luonnossa elävä hevonen käyttävät aikansa. Luonnossa hevoset liikkuvat samalla syöden jopa 70 % ajasta, kun taas vankeudessa elävillä hevosilla ei päästä tähän juuri milloinkaan. Tämä tuottaa merkittäviä hevosen pidon haasteita.

Ihmisten oloissa elävät hevoset ovat usein passiivisia ja kärsivät erilaisista hyvinvoinnin ongelmista. Syynä tähän on se, että vankeudessa elävän hevosen ympäristö ei usein tarjoa mahdollisuuksia käyttäytyä tavoilla, jotka olisivat hevoselle luonnollisia. Ympäristön puutteet estävät hevosta tyydyttämästä sille välttämättömiä käyttäytymistarpeita ja aiheuttaa erilaisia ongelmakäytöksiä.

Tutkimuksissa on havaittu myös, että vankeudessa elävillä hevosilla ilmenee laumassa aggressiivista käyttäytymistä enemmän kuin luonnossa. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että vankeudessa elävien hevosten laumakokoonpano on vääristynyt. Laumassa hevoset elävät perheyksiköissä, joissa on ori, useita tammoja sekä tammojen varsat noin 3-vuotiaaksi asti. Luonnossa ilmenee myös ilman tammoja jääneistä oreista koostuvia laumoja. Vankeudessa tammojen laumasta puuttuu usein ori, eivätkä hevoset saa yleensä päättää kenen kanssa ne ovat suljetussa tilassa. Lisäksi resurssien määrä on vankeudessa rajallinen, jolloin resurssit saattavat aiheuttaa kiistoja.

Tyypillisiä resurssien puutteita ovat tilan määrä ja laatu, ruuan määrä ja laatu, lepopaikkojen määrä ja laatu sekä juomapaikkojen määrä ja laatu. Hevosten liikkumisen määrän on havaittu kasvavan vankeudessa jopa 5 hehtaariin asti, jolloin iso osa nykytarhoista on auttamatta liian pieniä liikkumatilaltaan. Hevonen on laiduntaen vaeltava eläin, jonka luontainen elinalue voi olla jopa 4000 hehtaaria.

Luonnossa hevosella on periaatteessa rajaton määrä ravintoa saatavillla, jolloin ruoasta kiistely on harvinaista. Käytännössä ilmaston muuttuminen ja elinalueiden supistuminen aiheuttaa nykyään haasteita, mutta luonnossa hevonen voi valita hakea lisää ravintoa kaukaakin. Vankeudessa ruuan määrää säätelee pääosin ihminen ja monissa elintiloissa hevosen on mahdotonta vaikuttaa ravinnon määrään itse. Hevosella on tarve syödä jatkuvasti pieniä määriä ja yli 4 tunnin ruokataukojen tiedetään olevan hevosen terveydelle ja hyvinvoinnille uhka. Hevosen tulisi saada tehdä valintaa eri kasvilajikkeiden välillä, sillä niiden ruokavalio on erittäin monipuolinen. Suppea heinäruokailu voi aiheuttaa hevoselle puutostiloja, joita se voi pyrkiä kompensoimaan esimerkiksi syömällä maaperää tai puremalla puuta.

Hevosen koko aiheuttaa lepopaikalle haasteita, sillä hevosen tulisi päästä nukkumaan velttona kyljellään joka päivä. Jalostus on kasvattanut hevosten kokoa suhteellisen lyhyessä ajassa, ja nykyään keskikokoinenkin hevonen vie velttona kyljellään paljon tilaa. Hevonen tarvitsee nukkumisalustakseen kuivan ja pehmeän pohjan sekä mahdollisuuden välttyä omien jätöstensä päällä lepäämisen. Laumassa elävillä hevosilla on havaittu, että ne nukkuvat ja viettävät aikaa makuuhalllissa enemmän, kun makuuhallin koko on suurempi.

Tulevaisuuden hevosen pidon haasteita

Paine hevosen hyvinvoinnista huolehtimiseen kasvaa sekä hevosmaailman sisällä, että ulkopuolelta käsin. Mikäli hevosen hyvinvointiin ei kiinnitetä huomiota ja saada selviä muutoksia aikaan, hevosten pidon tulevaisuus on vaakalaudalla. Maailmalla havaitaan jo haasteita hevosten kanssa kilpailemisen ja sosiaalisen lisenssin kanssa. Mikäli hevosten kanssa tapahtuva toiminta koetaan epäeettisenä hevosalan ulkopuolelta käsin, on vaarana että hevosala ajautuu samaan tilanteeseen kuin turkistarhaus tällä hetkellä. Sille ei ole tulevaisuutta siitä huolimatta, että turkistarhaajat kokevat itse toiminnan hyväksyttävänä.

Nykyisen hevostalouden yhdistäminen hyvinvoinnin edistämisestä koituvien kulujen kattamiseen on haastavaa ja tarvitsee luovia ratkaisuja. Automatisoinnin lisääntyminen on lupaava askel kohti sijoituksia, jotka vähentävät ihmisen työtä ja edistävät hevosen hyvinvointia. Esimerkiksi heinäautomaatit voidaan täyttää ihmisen toimesta harvakseltaan, mutta ne voivat tyydyttää hevosen ravinnon tarpeita riittävän tiheästi, jotta hyvinvointi ei vaarannu.

Tulevaisuuden haasteisiin tulee myös jalostuksen tuottamien terveysongelmien ratkominen, ratsastuskoulukonseptin uudelleenpohtiminen sekä riittävän monipuolisen ravintokattauksen tarjoaminen hevosille. Moni asia vaatii vielä lisää tutkimista ja avaraa mieltä, jotta ymmärrämme täysin mitä rakkaat hevosystävämme tarvitsevat voidakseen elää hyvin vankeudessa.

Lähteet

  • Ksenofontova A A, Voinova O A, Ivanov A A, Ksenofontov D A, Savchuk S V, Sakovtseva T V, et al. Behavioral Peculiarities of the Equidae Family in the Conditions of the Moscow Zoo Stud Farm. J Biochem Technol. 2021;12(3):67-73. https://doi.org/10.51847/OoG0G3CI88
  • Kjellberg, L.; Yngvesson, J.; Sassner, H.; Morgan, K. Horses’ Use of Lying Halls and Time Budget in Relation to Available Lying Area. Animals 202111, 3214. https://doi.org/10.3390/ani11113214
  • Krueger, K.; Esch, L.; Farmer, K.; Marr, I. Basic Needs in Horses?—A Literature Review. Animals 202111, 1798. https://doi.org/10.3390/ani11061798
  • Baumgartner, M.; Boisson, T.; Erhard, M.H.; Zeitler-Feicht, M.H. Common Feeding Practices Pose A Risk to the Welfare of Horses When Kept on Non-Edible Bedding. Animals 202010, 411. https://doi.org/10.3390/ani10030411
  • Hampson, B., Morton, J., Mills, P., Trotter, M., Lamb, D., & Pollitt, C. (2010). Monitoring distances travelled by horses using GPS tracking collars. Australian Veterinary Journal, 88(5), 176–181.doi:10.1111/j.1751-0813.2010.00564.x 

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: