Hevosen ongelmakäyttäytyminen on toimintaa, joka aiheuttaa ihmiselle, hevoselle itselleen tai ympäristölle haittaa. Näistä parhaiten tunnistetaan todennäköisesti ihmiselle ja ympäristölle haittaa tuottavat ongelmakäytökset, mutta myös hevoselle itselleen haitallinen käyttäytyminen on ongelmallista.
Ongelmakäyttäytymisen ilmetessä on keskeistä pysähtyä pohtimaan käyttäytymisen mahdollisia syitä. Nykyaikaiseen ongelmien ratkomiseen ei kuulu seurauksen poistaminen, vaan syyn hoitaminen. Pelkän seurauksen (eli ilmenevän käytöksen) poistaminen voi johtaa hevosen hyvinvoinnin heikkenemiseen entisestään: käyttäytymisen aiheuttaja ei poistu, joten hevonen voi alkaa käyttäytyä entistäkin ongelmallisemmin.

Hevosen ongelmakäyttäytyminen lyhyesti
Mistä ongelmat sitten johtuvat? Hevosen ongelmakäyttäytyminen ja niiden syntyperät ovat aina yksilöllisiä, jonka vuoksi ei voida väittää että yksi tapa ratkaista ongelmia sopisi kaikille. Ongelmien ratkomiseen vaikuttavat esimerkiksi hevosen kehityshistoria, elinympäristö, omistajan resurssit ja koulutustaidot. Ongelmia voidaan kuitenkin jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen, jotka on listattu alla.
Normaali käyttäytyminen, joka ilmenee epätoivotussa kontekstissa
Hevosen ongelmakäyttäytyminen voi olla siis sitä, että hevonen käyttäytyy sille luonnollisella tavalla, mutta ympäristö tai tilanne on ihmisen näkökulmasta epäsopiva. Hevonen osaa lähtökohtaisesti käyttäytyä vain niin kuin hevonen luonnostaan käyttäytyisi, joten ihmisen tehtävä on opettaa sille miten sen halutaan käyttäytyvän tilanteissa, joissa luonnollinen vaste ei ole toivottu.
Normaalia käyttäytymistä joka saatetaan luokitella ongelmakäyttäytymiseksi, on esimerkiksi taluttaessa syömään kiskova hevonen sekä vetopaniikista tai eroahdistuksesta kärsivä hevonen. Tällöinkin on tärkeää selvittää, onko käyttäytymistä jatkunut pitkään ja pyrkiä helpottamaan hevosen oloa elinolojen järjestelyllä. Hevoselle opetetaan toivottua käyttäytymistä vahvistamalla uusi vaste haluttuun tilanteeseen, esimerkiksi palkitaan hevosta siitä kun se kävelee ihmisen rinnalla taluttaessa.
Opittu käyttäytyminen virheellisen koulutuksen seurauksena
Hevonen voi oppia käyttäytymään epätoivotulla tavalla siksi, että ympäristö tai ihminen on motivoinut sitä tahallaan tai tahattomasti käyttäytymään niin. Tämä on oman kokemukseni mukaan ryhmä, johon iso osa hevosen omistajista sijoittaa hevosensa ongelmakäyttäytymisen. Todellisuudessa vakavien ongelmien taustalla on harvoin opittu käyttäytyminen yksin, vaan syvemmältä tutkimalla löytyy usein muitakin syitä kuten kipua.
Tärkeä ratkaisu tähän ongelmaan on se, että hevosen omistajaa opetetaan ymmärtämään hevosen oppimiseen liittyviä lainalaisuuksia ja kouluttamaan hevosta järjestelmällisesti. Näin on helpompaa havaita kun hevonen alkaa oppia jotain epätoivottua – ja kyky korjata ongelman syntyä palkitsemalla hevosta halutusta käyttäytymisestä.
Tyypillisiä ongelmakäytöksiä jotka voivat olla seurausta opitusta käyttäytymisestä ovat esimerkiksi ex-ravurit jotka eivät pysähdy ohjista vetäessä kun niitä ratsastetaan tai tilanteet joissa hevonen ei anna tarhasta kiinni. Ravihevoset opetetaan usein painamaan kuolainta vasten ja ratsuksi ryhdyttäessä hevoselle tulee opettaa järjestelmällisesti toisenlainen tapa toimia. Vaikeasti kiinniotettavat hevoset ovat usein oppineet että tarhasta lähtemisellä on epämiellyttäviä seurauksia.
Fyysinen tai psyykkinen kipu
Kolmas ja yleinen ongelmaryhmä on fyysisen tai psyykkisen kivun aiheuttama ongelmakäyttäytyminen. Hevosen ongelmakäyttäytyminen on oman työni näkökulmasta varsin usein seurausta kivusta. Eläinlääketiede on edennyt harppauksittain eteenpäin hevosten kivun ja sairausten tutkimuksissa, mutta tietoisuus kipukäyttäytymisestä tavoittaa hevosten omistajat verrattain hitaasti.
Kipuun ei voi tottua, jonka vuoksi kipu vaikuttaa aina muuttamalla käyttäytymistä. Akuutti kipu on yleensä helppo tunnistaa, mutta pitkään jatkuneen kivun tunnistaminen onkin haastavampaa. Krooninen kipu ei nimittäin välttämättä näy hevosen käyttäytymisessä jatkuvasti, ei edes joka päivä, mutta se kohottaa silti hevosen stressitasoa ja heikentää hyvinvointia.
Psyykkistä kipua on tutkittu vielä varsin vähän, mutta tiedetään että nisäkkäiden aivojen mekanismit ovat samankaltaisia ja hevosetkin voivat kärsiä jonkinlaisista mielenterveyden ongelmista. Hevosilla tunnetaan esimerkiksi opittu avuttomuus- niminen tila, jota ilmenee myös ihmisillä. Opitusti avuton hevonen on oppinut että sen käyttäytymisellä ei ole vaikutusta sille itselleen tapahtuviin asioihin, joten se sulkeutuu ja voi vaikuttaa rauhalliselta. Tila on kuitenkin hyvin vakava hevosen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Ongelmakäyttäytymistä ratkoessa on tärkeää sulkea pois aina kivun mahdollisuus ensimmäisenä eläinlääkärin avustuksella. Toisinaan kivun paikantaminen on pitkäkestoinen ja vaikea prosessi, jonka vuoksi motivoitunut eläinlääkäri on kullanarvoinen yhteistyökumppani käyttäytymisterapiassa. Kipukäyttäytymistä ei kuitenkaan koskaan ilmene turhaan, eikä kivun seurauksena ilmenevä hevosen ongelmakäyttäytyminen poistu ilman kivun hoitamista.

Hevosen ongelmakäyttäytyminen ei ole yksiselitteistä
Edellä mainittu ongelmien ryhmittelykin on epätäydellinen, sillä ongelmat ovat usein vyyhtejä, joissa on osa-tekijöitä eri ongelmaryhmistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että ongelmien kanssa ei jäädä yksin vaan hankitaan asiantuntevaa apua ongelmien ratkomiseen. Suomessa ongelmia ratkovat nykyaikaisin menetelmin ammattitutkinnon suorittaneet eläintenkouluttajat. Heistä kasvava osa erikoistuu hevosten kouluttamiseen, joten apua voi hankkia eri puolilla Suomea.
Ongelmien ratkominen voi olla pitkä prosessi, jossa tarvitaan monialaisten ammattilaisten apua ja omistajalta paljon kärsivällisyyttä. Tällainen toimintatapa voi tuntua hevosmaailmassa monille vieraalta ymmärrettävästi, sillä kouluttaminen on pitkään keskittynyt ongelmakäyttäytymisen vaimentamiseen ja poistamiseen. Nykytieto ohjaa kouluttamista yhä enemmän sen äärelle, mikä on ongelmia kohdatessa tärkeää: hevosella on aina jokin tärkeä syy käyttäytyä niin kuin se käyttäytyy. Jos tämä käytös yritetään sammuttaa, hevosen hyvinvoinnin kannalta ensisijaisen tärkeä sanoma jää kertomatta.
Asiantuntevaa käyttäytymisterapiaa hevoselle Tampereen seudulla.
One thought on “Hevosen ongelmakäyttäytyminen”
Kommentit on suljettu.