Koiran närästys

Koirilla ilmenevä närästys ja muut ruoansulatuselimistön ongelmat aiheuttavat käyttäytymisongelmia isolle osalle koira-asiakkaistani. Koirat näyttävät kärsivän ruokamarkkinoiden teollistumisesta siinä missä ihmisetkin. Ruoan epäsopivuudella on koiran kannalta kova hinta, sillä sopimaton ravinto aiheuttaa epämukavuutta, kipua ja näiden seuraksena usein ongelmallista käyttäytymistä. Kirjoitan seuraavassa koirien ravitsemuksesta omassa työssäni tekemieni havaintojen pohjalta.

Epäsopiva ruokinta heikentää koiran hyvinvointia. Hyvä ravitsemus on kaiken toiminnan pohja, sillä ravinnosta saadaan energiaa ja ravintoaineita kehon ja aivojen toiminnan ylläpitämiseen. Nykyään tiedetään myös, että suoliston terveys vaikuttaa myös mielenterveyteen!

Yli puolelta minulle asiakkaaksi tulevista koirista löytyy ruoka-aineongelmiin viittaavaa käyttäytymistä. Kun ravitsemusta korjataan, valtaosa, toisinaan myös kaikki käyttäytymisterapiaan johtaneet ongelmat poistuvat. Epäsopivan ruuan tuottaman epämukavuuden ja kivun merkitystä koiran käyttäytymiseen ei tule aliarvioida. On tärkeää muistaa, että koira ei voi ymmärtää kivun syytä tai kestoa. Koira yrittää keksiä keinoja, joilla selvitä kivuliaasta olotilasta, mutta epämukavuus ja kivut poistuvat vain muuttamalla aiheuttajaa, tässä tapauksessa ravitsemusta.

Tyypillisiä närästysoireita

Yksi tyypillisimpiä oireita epäsopivasta ruokavaliosta omassa työssäni on koiran närästys. Närästys on epämukava tai kivulias tunne vatsassa, kurkussa tai suussa. Närästys voi olla vaihtelevaa ja toisinaan voi olla jopa päiviä, jolloin närästystä ei ilmene. Närästys voi ilmetä vain tiettynä aikana vuorokaudesta ja muina aikoina koira voi käyttäytyä normaalisti.

Närästyksestä kärsivillä koirilla yhdistäviä käyttäytymisen piirteitä ovat esimerkiksi suun maiskuttelu, huono ruokahalu, ruohon syönti, vierasesineiden nieleminen, pintojen nuoleminen sekä röyhtäily. Huono ruokahalu on yksi selkeimpiä närästysoireita: koira saattaa jättää syömättä kun ruoka tuodaan esiin, mutta syödä ahnaasti tiettynä aikana päivästä kun nälkä on yltynyt riittävän voimakkaaksi (usein iltaisin tai öisin). Koira voi myös aloittaa syömisen, käydä välillä tekemässä muuta ja käydä taas närppimässä ruokaa epäsäännöllisesti.

Koira voi närästyksestä huolimatta syödä hetkellisesti uusia ruoka-aineita ja joitain ruokia silloin kun niitä terästetään jollain erittäin herkullisella. Koirat eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti ole nirsoja tai kaipaa vaihtelua ruokaansa – ruokahaluttomuus on aina oire joka tulee ottaa vakavasti.

Ruohon syönti ja vierasesineiden nieleminen ovat myös selkeitä närästysoireita. Ruohon syönti loppuu koirilla täysin, kun niiden ruokavalio muuttuu sopivaksi. Mikäli koira syö ruohoa, syömistä ei kannata estää, sillä se voi helpottaa oloa merkittävästi. Sen sijaan vierasesineiden nielemistä tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään poistamalla nielemisen riskissä olevat esineet. Ulkona roskien, muiden koirien ulosteiden sekä sisällä lelujen vanun tai muiden esineiden nieleminen ovat huolestuttava närästyksen merkki. Vierasesineiden nielemisellä koira pyrkii helpottamaan tukalaa oloaan. Tämä on merkki tehdä harkittuja muutoksia ruokintaan.

Muita närästyksen oireita koiralla voivat olla kattoon tai seinään tuijottaminen useiden sekuntien ajan ”jäätyneenä”, liikkumishaluttomuus tai voimakas levottomuus, levossa läähättäminen, öisin heräily, oksentelu sekä runsas juominen.

Närästyksestä kärsivä koira tuijottaa kattoon

Muita ruoansulatuselimistön ongelmien oireita

Koirilla voi myös esiintyä yksilöllisiä haasteita tiettyjen ruoka-aineiden kanssa. Tällöin yleisiä käyttäytymisen oireita voivat olla mm. ilmavaivat, kumartelu, nylkyttäminen, selällään kieriminen matolla tai ulkona, silmien vuotaminen, itsen rapsuttelu päivittäin, korvien kutina, löysä uloste, ulostaminen monta kertaa yhden lenkin aikana, tassujen nuoleminen sekä hännän jahtaaminen.

Mikäli aikuisella koiralla ilmenee pidätysongelmia tai ulostamisvaikeuksia, kannattaa kääntyä eläinlääkärin puoleen ja poissulkea myös muut kiputilat. Tyypillisiä ulostamisvaikeuksia ovat pitkään jatkuva ulostuspaikan hakeminen ja pyöriminen, liikkuminen ulostaessa, jotakin vasten ulostamisen tarve, mäkeen ulostaminen, hepulointi ulostamisen jälkeen sekä vaikeus kyykistyä ulostamista varten.

Sopiva ruokavalio

Sopivan ruokavalion löytäminen omalle koiralle tapahtuu rauhallisten ja harkittujen kokeilujen kautta. Koira ei tarvitse ruokavaliossaan vaihtelua, vaan tasapainoisen ravitsemuksen, jossa ei tapahdu nopeita muutoksia. Koiralle kannattaa pyrkiä löytämään laadukas perusruoka, sen kanssa yhteensopivat koulutusnamit sekä muutamia pureskeltavia luita.

Yleisesti voi pitää nyrkkisääntönä, että laadukkaammat ruoat ovat myös kalliimpia. Markettiruoat sopivat harvalle koiralle, joten ruokaa kannattaa hakea ensisijaisesti eläintarvikeliikkeestä. Koirille voi syöttää kuivanappulaa, märkäruokaa tai raakaruokaa (tiedosta kuitenkin hygieniariskinä olevat mikrobit ja alkueliöt).

Ruokinnan muutokset tulee tehdä hitaasti ja seurata oireiden poistumista. Mikäli kaikki oireet eivät poistu noin 4 viikon kokeilun kuluessa, kannattaa suunnata eläinlääkäriin jatkotutkimuksiin.

Lähteet:

  • Poirier-Guay, M. P., Bélanger, M. C., & Frank, D. (2014). Star gazing in a dog: atypical manifestation of upper gastrointestinal disease. The Canadian veterinary journal = La revue veterinaire canadienne55(11), 1079–1082.
  • Bécuwe-Bonnet, V., Bélanger, M.-C., Frank, D., Parent, J., & Hélie, P. (2012). Gastrointestinal disorders in dogs with excessive licking of surfaces. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research, 7(4), 194–204.doi:10.1016/j.jveb.2011.07.003
%d bloggaajaa tykkää tästä: