Koiranpennun saapuminen perheeseen on suuri ilon aihe. Alkuajan suuria tavoitteita on oppia tuntemaan pentu yksilönä, luoda yhteisiä arjen rutiineja ja esitellä pennulle maailmaa siten, että se kokee olonsa turvalliseksi ja tottuu ympärillä tapahtuviin asioihin varhain. Hyvä terveydentila sisältäen sopivan ruokavalion, on yksi tärkeä kulmakivi sille, että pentu kykenee oppimaan uutta ja sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Valitettavasti pennutkaan eivät ole immuuneja suoliston ongelmille, jonka vuoksi jo ensimmäisistä viikoista lähtien on hyvä olla tarkkana ruokavalion sopivuuden kanssa.
Epäsopiva ruokavalio voi aiheuttaa erilaisia haasteita ruoansulatuselimistön toiminnalle. Epäsopivuus voi heikentää ravintoaineiden imeytymistä ja siten esimerkiksi hankaloittaa pennun kasvua ja kehitystä. Lisäksi ruokavalion epäsopivuus voi aiheuttaa kipua tai pahoinvointia, jotka taas vaikuttavat tyypillisesti varsin voimakkaasti pennun hyvinvointia heikentävästi.
Koiranpennun ruoka voi olla epäsopivaa, jos ilmenee seuraavia oireita
- Ripulointi, toistuva löysä tai pehmeä uloste, limainen uloste
- Ummetus, kova, papanamainen uloste
- Oksentaminen
- Vierasesineiden nieleminen (roskat, lelun palaset, kepit, kävyt jne.)
- Oman tai muiden koirien ulosteen nieleminen
- Hidas kasvu tai alipainoisuus
- Ylivilkkaus, haasteet rauhoittumisen kanssa
- Voimakas ääntely, turhautuneisuus
- Hidastunut sisäsiisteyden oppiminen
- Voimakas pureminen, joka ei suuntaudu toivottuihin asioihin toistuvista yrityksistä huolimatta
- Aggressiivinen käyttäytyminen (muriseminen, hampaiden näyttäminen, pureminen)
- Toistuva hännän jahtaaminen, hepulointi
Asiakasesimerkki: 9-viikkoinen labradorinnoutajan pentu Tibia
Tibia saapui uuteen perheeseensä totuttelemaan uuteen arkeensa, kun nopeasti kävi ilmi että Tibialla on huono ruokahalu. Kasvattajalta mukaan saatu ruoka ei tahtonut maistua edes lihahöysteiden kera ja lisäksi uloste oli toistuvasti löysää. Tibian omistaja seuraili tilannetta hetken ajan, mutta päätyi ottamaan yhteyttä ravitsemusneuvonnan tiimoilta mieluummin nopeasti kuin myöhemmin, sillä hänellä on aiempien koirien osalta kokemusta ruokavalion ongelmista.
Tibialla ehti jo ilmetä myös levottomuutta, turhautuneisuutta joka ilmeni esimerkiksi ääntelynä ja voimakkaana puremisen tarpeena sekä riehumisena. Namitkaan eivät tahtoneet maistua, jonka vuoksi kouluttaminen oli haastavaa. Ruokavalio päädyttiin vaihtamaan nopeasti, sillä oireet olivat varsin voimakkaat.
Tibian ruokavalioon valittiin yhtä eläinproteiinia sisältävä pennuille tarkoitettu kuivaruoka ja samalla muut lisukkeet karsittiin minimiin. Ruokavalioon jätettiin kuitenkin samaa eläinproteiinia olevaa märkäruokaa sekä puruluut, joissa on matala rasvapitoisuus. Siirtymä päätettiin tehdä poikkeuksellisesti alle viikossa, jotta huonon ruokahalun, löysien ulosteiden ja rauhattomuuden kierre ei pääsisi heikentämään yhteiselämän sujuvuutta.
Omistaja raportoi jo ensimmäisten kokeilupäivien jälkeen, että ruokahalu uudella ruoalla on erinomainen ja kuivaruoka maistuu jopa palkkiona. Ulosteet kiinteytyivät ja rauhoittuminen kävi helpommaksi.
Kuukauden jälkeen testattiin vielä toinen kuivaruoka, sillä ulosteiden värissä ja koostumuksessa ilmeni jonkin verran selittämätöntä vaihtelua. Eri proteiinista ja hiilihydraateista tehty kuivaruoka toi kuitenkin aiemmat oireet takaisin, jonka vuoksi päädyttiin palaamaan ensimmäiseen kuivaruokaan vielä pidemmäksi ajaksi.
Tyypillinen koiranpennuille epäsopivuutta aiheuttava tekijä ruokavaliossa on kanan yleisyys pentuvalmisteissa. Kana on yleinen yliherkkyyksien aiheuttaja ja valitettavasti markkinoilla on varsin paljon kanaan pohjautuvia valmisteita. Koiranpentu voi herkistyä muillekin proteiineille, mutta myös muille raaka-aineille kuten riisille, perunalle tai herneelle. Ruokavalion sopivuus on aina yksilöllinen asia, jonka vuoksi vain kokeilemalla riittävän laadukkaita ja eri tyyppisiä ruokavalioita on mahdollista selvittää mikä omalle pennulle sopii.
Mikäli pennulla ilmenee voimakasta tai toistuvaa ripulointia, oksentelua tai niiden mukana tulee verta, on syytä kääntyä välittömästi eläinlääkärin puoleen. Lievempien oireiden osalta voi myös hakea apua ravitsemusneuvonnasta.