Hihnassa kulkemisen sujuvuus on yksi keskeisiä osa-alueita koiran ja ihmisen välisessä arjessa. Koiralle hihnassa kulkeminen on lähtökohtaisesti epäluonnollista eikä se voi synnynnäisesti ymmärtää miten sen odotetaan lenkillä toimivan. Yhteiskunta ja laki asettavat velvoitteita myös koiran käyttäytymiselle, jolloin omistajan vastuulle jää opettaa koira toimimaan ulkoillessa turvallisesti. Tärkeää on huomioida myös se, että ulkoilun tulee olla koiran näkökulmasta mieluisalla tavalla järjestetty.
Koiran hihnataitojen rakentaminen ja hihnassa ilmenevien ongelmien ratkominen aloitetaan tarkastelemalla koiran ulkoilun laatua ja määrää. Hihnassa ilmenevät ongelmat ovat harvoin pelkästään taitojen puutetta, vaan usein niihin liittyy myös muita tekijöitä.
Ulkoilun määrällä ja laadulla on väliä
Koiran on tärkeää päästä liikkumaan päivittäin riittävän paljon, riittävän laadukkaasti ja monipuolisesti. Sopiva liikunnan määrä on yksilöllinen asia, joka löytyy vain kokeilemalla.
Sopivan liikunnan määrän tunnistaa siitä, että koira lähtee ulos mielellään ja liikkuu koko lenkin oma-aloitteisesti ja jumittelematta. Valtaosa lenkistä kuluu koiran hölkätessä tai kävellessä, sillä koiralle lajityypillinen liikkumistapa on tasainen ja melko rauhallinen.
Liikunnan sopivasta laadusta ja määrästä kertoo myös se, että koira menee valtaosan lenkistä löysällä hihnalla haistellen ja tutkien ympäristöään. Koira palautuu liikunnasta nopeasti sisätiloihin palatessa eli se käy lepoon eikä hepuloi tai ole muutoin levoton.
Koiralle on tärkeää päästä vähintään kerran viikossa liikkumaan vapaana ja halutessa myös vauhdikkaasti. Vapaana olemista voi toteuttaa turvallisesti koirametsissä sekä koirapuistossa jossa ei ole muita koiria.
Usein liikunnan laatu on itseasiassa määrää keskeisempi seikka vaikka usein kuvitellaan asian olevan toisin päin. Ulkoilun tulee hyödyttää ensisijaisesti koiraa eli auttaa sitä tyydyttämään laji- ja rotutyypillisiä tarpeita sekä kokemaan mielihyvää. Liikunnan pääasiallinen tavoite ei siis ole vain liikkua, vaan päästä kiinnostavan asian luota toiselle!
Lenkkireitti ja välineet
Ulkoiluympäristön tulee olla koiran kykyihin suhteutettu eli mikäli koira kuormittuu esimerkiksi ohitustilanteista, valtaosa lenkeistä pitää tapahtua rauhallisella alueella, esimerkiksi metsässä. Joskus myös lenkkien lyhentäminen tai saman lenkkireitin kiertäminen on tarpeen, mikäli koiran henkinen sietokyky ylittyy ympäristön ärsykkeistä.
Ulkoilun sujuvuutta lisää hyvin istuvat varusteet. Käytettävän pannan tulee olla leveä eikä siinä tule olla kuristavia ominaisuuksia. Valjaiden tulee sallia etujalkojen liikkeet molempiin suuntiin eli valjaat eivät saa asettua lapojen päälle tai painaa kainaloihin. Vedonestotuotteet kannattaa jättää kauppaan, sillä ne perustuvat koiralle epämiellyttävään puristuksen tunteeseen eli rankaisemiseen.
Hihnaksi kannattaa valita koiran kokoon sopiva kevyt hihna tai kelatalutin. Hihnan pituudessa pätee usein se, että mitä pidempi sen parempi. Hihnan on kuitenkin hyvä olla minimissään 2 metrin pituinen. Hihnan pituus tulee kuitenkin olla turvallinen eli koiralla pitää olla hyvä luoksetulo jos liikutaan vilkkaalla alueella ja hihna on pitkä.
Mikä on hihnassa kulkemisen tavoite?
Nykyään ei enää ajatella että koiran pitää kulkea robottimaisesti sivulla ja katsoa taluttajaansa läpi lenkin. Tällainen ulkoilu ei tyydytä koiran tarpeita. Sen sijaan keskeistä on opettaa koiralle taitoja sellaisiin hetkiin kun sen kulkeminen ihmisen edellä itsekseen puuhastellen ei ole turvallista. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tien ylitykset, autojen lähestyminen kapealla tiellä sekä muiden koirien ja ihmisten ohitukset. Tavoitteena on, että koira opetetaan tulemaan vihjeestä nopeasti luokse ja pysymään ihmisen lähellä kunnes sen on taas turvallista palata puuhiinsa.
Lenkille kannattaa aina ottaa mukaan koiralle mieluisia palkkioita: reilusti nameja sekä kivoja leluja. Usein ulkona kannattaa käyttää sellaisia leluja, jotka eivät ole sisällä koiran hyödynnettävissä, sillä tällöin ne ovat erityisen arvokkaita hankalissakin tilanteissa. Monelle koiralle mieluisia leluja ovat karvaiset, kahvalla perässä vedettävät tai heitettävät lelut. Hyvät palkkiot löytyvät vain kokeilemalla!
Koulutettavien asioidenkin suhteen on järkevämpää panostaa laatuun kuin määrään eli opettaa ennemmin muutama taito erittäin sujuvaksi kuin yrittää opettaa heti lukuisia eri käyttäytymisiä. On koirakohtaista mikä toimii kenellekin parhaiten, mutta tässä muutama koulutusidea:
- Nimestä luokse: yksi tärkeimpiä käyttäytymisiä on opettaa koiralle että se tulee nopeasti nimensä kuultua omistajan luo. Nopea luoksetulo on seurausta siitä, että omistaja onnistuu luomaan koiralle mielleyhtymän siitä, että nimen kuultuaan kohti juoksemisella on koiralle mukavia seurauksia. Mitä paremmat palkkiot omistajan luona odottavat, sitä paremmin luoksetulo toimii!
- Paikallaan istuminen: ohitustilanteissa ei yleensä ole välttämätöntä jatkaa liikkumista vaan koiralle voi myös hyvin opettaa että se odottaa paikoillaan kunnes matka voi jatkua. Koiran voi opettaa istumaan ottamalla namipalan käteen ja viemällä sen avulla koiran nenää ylöspäin kunnes koira istahtaa vahingossa alas. Tällöin nami annetaan koiralle ja sanotaan ”istu” tai muu haluttu vihje. Vihjettä toistetaan siis vasta silloin kun koira jo istuu – näin koira oppii että ”tämä sana kuuluu kun käyttäydyn tällä tavalla ja saavutan siitä palkkion” – jatkossa koira alkaa siis toistojen kautta istua kuultuaan ”istu”-vihjeen. Jotta istuminen voi toimia myös ohitustilanteissa, sitä tulee yleistää eri harjoitella hyvillä palkkioilla eri paikoissa. Aluksi yleistämistä tehdään ilman että on muita häiriötekijöitä kuten vieraita koiria näkyvillä. Kun koira oppii istumaan eri paikoissa ilman häiriöitä, aloitetaan istuminen niin pitkän matkan päästä häiriötekijöistä että koira edelleen onnistuu istumaan. Pitkän harjoittelun myötä koira voi oppia istumaan myös lähellä tapahtuvissa ohitustilanteissa.
- Saalistuspeli: saalistuspelissä koiralle opetetaan, että vihje ”piip” (tai muu valitsemasi erottuva vihjeääni) tuo esiin koiralle mieluisaa jahdattavaa. Jahdattava asia voi olla joko heitettävä namipala tai jokin lelu. Koira oppii usein tulemaan vauhdikkaasti luokse jos pääsee jahtaamaan, mutta on tärkeää pitää huolta että koira ohjataan juoksemaan poispäin sille vaarallisista asioista kuten autoista. Saalistuspeliä voi harjoitella niin, että häiriöttömässä tilanteessa odotetaan että koira katsoo kohti omistajaa, sitten sanotaan kuuluvasti ”piip” ja otetaan nopeasti esille saalistettava asia ja annetaan se koiran jahdattavaksi. Lelun kanssa koiran tulee myös saada se kiinni ja nauttia omalla tavallaan kiinnioton riemusta. Peliä voi alkaa tehdä pikkuhiljaa häiriöiden keskellä, kun se sujuu ensin eri paikoissa hyvin ilman häiriöitä.
- Namien etsintä: namien etsintä on monelle tuttua ja se onkin koiralle hyvää aivojumppaa. Namien etsintä toteutetaan siten, että heitetään iso määrä nameja maahan ja sanotaan koiralle vihje ”etsi”. Kun koira pääsee haistamaan ja syömään, se on paitsi erittäin hyvä palkkio, myös keskittymistä ja rauhoittumista kehittävä tehtävä.
Artikkeli on julkaistu alunperin Sheltit-lehdessä 1/2023.