Koiran salattu kipu

Työssäni eläintenkouluttajana olen tekemisissä paljon kipeiden eläinten kanssa. Itseasiassa asiakkaakseni tulevista ongelmallisesti käyttäytyvistä koirista jopa 90 % löytyy käyttäytymisen taustalta jonkinlainen terveydellinen ongelma. Tyypillisimpiä terveydellisiä ongelmia ovat ruuansulatuselimistön vaivat sekä tuki- ja liikuntaelimistön kivut, esimerkiksi närästys, allergia tai yliherkkyys ruoka-aineelle, selkävaivat, lonkkavaivat, polvivaivat sekä muut synnynnäiset rakenteelliset ongelmat.

Akuutin kivun tunnistaminen on valtaosalle koiran omistajista todennäköisesti helppoa. Akuutisti kipeä koiran käyttäytyminen poikkeaa merkittävästi sen normaalista käytöksestä: koira saattaa läähättää voimakkaasti, ontua jalkaa, oksennella tai vaikka ripuloida. Tällainen käytös on vaikeaa olla huomaamatta. Haasteena onkin se, miten voi tunnistaa koiran pitkään jatkuneen eli kroonistuneen kivun.

Mitä on krooninen kipu?

Krooninen kipu on pitkään jatkunutta kivun tuntemista jonkin sairauden tai vamman seurauksena. Kipu on aina aito tuntemus; koira ei voi esittää kipua, vaan kokemus on aidosti epämiellyttävä ja pelottava.

Kivun kokemus on yksilöllinen, eikä ulkopuolelta voi koskaan varmaksi sanoa kuinka voimakkaana eläin kivun kokee. Kipuun ei voi tottua, jonka vuoksi ”pienikin” kipu vaikuttaa koiran elämään laaja-alaisesti. Kivusta kärsivä koira ei voi voida hyvin, vaan kivun aiheuttaja tulee pyrkiä paikantamaan ja kipua tulee lievittää eläinlääkärin kanssa yhteistyössä.

Mikäli kipu on jatkunut pitkään, koiran kipujärjestelmä voi herkistyä kivulle. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa koira tuntee pienenkin kivun voimakkaana. Kipua onkin tärkeää pyrkiä lievittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja siksi eläinlääkäriin kannattaa hakeutua mieluummin varhaisessa vaiheessa kuin myöhään. Varhainen kivun tunnistaminen ja hoito ehkäisee myös ongelmakäyttäytymisen syntyä tehokkaasti.

Kroonisen kivun tunnistamisen haasteet

Kroonisen kivun tunnistaminen poikkeaa akuutin kivun tunnistamisesta merkittävästi. Joskus sanotaan, että koira peittää kipua, mutta totuus on että kipuun ei voi tottua eikä sitä voi siis täysin peittää. Sen sijaan ihmisen on tärkeää oppia katsomaan pieniä kivun merkkejä koiran käyttäytymisessä.

Krooniselle kivulle on tyypillistä, että kivun aiheuttama käyttäytyminen on hiipinyt osaksi koiran arkea niin huomaamatta, että omistajat eivät joko havaitse kipukäyttäytymistä lainkaan tai ajattelevat sen olevan osa koiran normaalia käyttäytymisrepertuaaria. Usein koiran kipukäyttäytymistä on ilmennyt pitkään, jopa pennusta saakka. Näin omistajalla ei myöskään ole vertailukohtaa sille, mikä on tälle koirayksilölle normaalia tai epänormaalia käytöstä – koirahan on aina käyttäytynyt samalla tavalla.

Yhtenä haasteena kroonisen kivun tunnistamisessa on se, että iso osa ihmisten oloissa elävistä koirista on kipeitä. Monet kipukäytökset ovat varsin yleisiä ja joskus niitä ilmenee valtaosalla saman rodun tai suvun edustajista. Jalostus on lisännyt monien koirarotujen terveydellisiä ongelmia ja lisännyt esimerkiksi epäterveellisen rakenteen esiintymistä. Omistaja voi saada muiden koiran omistajien kanssa keskustelun pohjalta käsityksen, että käytös on normaalia koska sitä ilmenee niin monella.

Ihminen osaa synnynnäisesti tulkita vain muita ihmisiä. Koiran käyttäytymisen tulkitseminen on taito, jota tulee aktiivisesti harjoitella. Vuosikymmenten kokemuskaan ei takaa taitoa tulkita koiraa oikein, mikäli omia taitojaan ei päivitä säännöllisesti. Suurin haaste on se, että kroonisen kivun tunnistamisesta ei ole vielä helposti tietoa saatavilla.

Huomaa vaaran merkit

Kroonisen kivun tunnistaminen on helpointa aloittaa tarkkailemalla koiraa levossa. Krooninen kipu on tyypillisesti aaltoilevaa: se voi olla eri päivinä ja eri hetkinä voimakkaampaa tai heikompaa. Lisääntynyt stressi tai fyysinen kuormitus voivat pahentaa kivun tunnetta, mutta krooninen kipu ei välttämättä ilmene koiran käytöksestä kun se aktiivisesti tekee jotain (esim. leikkii, liikkuu, tutkii). Erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön kivusta kärsivän koiran kipukäyttäytyminen näkyy monesti vasta ulkoilun ja erityisesti raskaamman liikunnan jälkeen.

Oman työni kautta olen havainnut esimerkiksi seuraavien käytösten voivan liittyä tuki- ja liikuntaelimistön kipuun:

  • liikkumishaluttomuus, pysähtely lenkillä ilman näkyvää syytä
  • tassujen, ranteiden ja takaosan kirputtaminen/jyrsiminen
  • äkillinen käännös takaosaa kohti ja kirputtaminen
  • aggressiivinen käyttäytyminen
  • liukkaiden alustojen aristaminen
  • portaissa kulkemisen aristaminen
  • uroksilla nostetun jalan vaihtaminen ennen pissamista
  • öisin ramppaaminen
  • kevytunisuus; koira vaihtaa nukkumispaikkaa useita kertoja tunnissa
  • ns. ”lonkkapompautus”, koira jättää takajaloilla askeleen väliin toisinaan
  • pidätysvaikeudet
  • lisääntynyt juominen
  • vähentynyt leikkiminen

Seuraavia käytöksiä olen tavannut ruuansulatuselimistön vaivoista (esim. närästys, allergia, atopia) kärsivillä koirilla:

  • tassujen nuoleminen
  • ruohon syönti
  • vierasesineiden nieleminen (esim. keppien, kivien, lelujen nieleminen)
  • huono ruokahalu
  • pintojen nuoleminen
  • raapiminen
  • vaikeus rauhoittua
  • läähättäminen herkästi
  • ilmavaivat

Mikäli edellämainittuja käytöksiä ilmenee koiralla viikoittain tai päivittäin, ohjaan koiran eläinlääkärin tarkastukseen. Koiran kivun aiheuttajan selvittäminen ja kivun hoito ovat omistajan keskeisimpiä vastuita eläimen omistajina. Koira ei totu kipuun eikä se kykene ymmärtämään mistä kipu johtuu. Koiran tutkiminen eläinlääkärillä varmuuden vuoksi on aina eettisempi ratkaisu kuin jättää koira tutkimatta.

Krooninen kipu eläintenkouluttajan työssä

Ongelmakäyttäytymistä hoitavan eläintenkouluttajan työssä kroonisen kivun rooli on merkittävä. Kullan arvoista on yhteistyökumppanina toimiva eläinlääkäri, jonka kanssa kommunikointi on sujuvaa. Terveet ja hyvinvoivat koirat ovat kaikkien etu!

Eläintenkouluttajasta voi olla hyötyä eläinlääkärille, sillä kotikäynneillä koiran käyttäytymistä voi havainnoida parhaimmillaan tuntien ajan koiralle rennossa ja tutussa ympäristössä. Ensikäynnin yhteydessä teetän itse asiakkaille kattavan haastattelun, jonka aikana käydään läpi myös erilaisia käytöksiä jotka voivat liittyä kipuun. Tämän pohjalta voin antaa asiakkaalle lähetteen eläinlääkärille.

Mikäli koiralla havaitaan eläinlääkärissä terveydellisiä ongelmia, eläintenkouluttaja voi olla hyvä kumppani hoidon seurantaan. Olen usein luonut asiakkaan kanssa listan käytöksistä, joita olemme yhdistäneet koiran kipuun ja ohjeistanut asiakasta pitämään käytösten ilmenemisestä päiväkirjaa. Näin voidaan myös seurata järjestelmällisesti eläinlääkärin määräämän hoidon onnistumista ja keskustella kontrollikäynnillä mahdollisista muutoksen tarpeista.

Yhteistyöeläinlääkärini on Pyynikin Eläinlääkärit Tampereella.

Mikäli aiot tilata koiran käyttäytymisterapia-palvelun, voit käydä eläinlääkärin tarkistuksessa jo etukäteen, mikäli epäilet koirallasi ilmenevän kipua.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: